Vaaliteemat
Talous
Suomen talous on pitkästä aikaa nousussa ja tätä nousua ei saa vaarantaa veronkorotuksilla. Seuraavalla hallituksella on vaikea paikka, koska valtiontalous on noin 12 miljardia alijäämäinen eli alijäämän verran joudumme ottamaan uutta velkaa. Olemme pudonneet luottoluokituksessa alaspäin ja aina kun näin tapahtuu, alkaa velkaraha maksamaan enemmän. Seuraavan hallituksen onkin tehtävä vähintäin 10 miljardin säästöt ja tämä ei ole meidän valinta, vaan vaatimus tulee Euroopan komissiolta. Valtion rahoja syövät esim. sote, puolustusmenot ja korkomenot. Selvää on, että kaikki alat on käytävä huolellisesti lävitse ja perata kaikki ylimääräinen, ei niin välttämätön pois.
Olemme jo nyt EU:n liiallisen alijäämämenettelyn tarkkailussa. Vielä komissiolle on riittänyt se, että hallitus on tehnyt oikeita asioita talouden tervehdyttämiseksi. Näin täytyy tapahtua myös tulevana kautena. Mikäli valtio ajautuisi täydelliseen valtionvelkakriisiin tulisi Euroopan komission, EKP:n ja IMF:n troikka sanelemaan ehdot, mitä tehdään. Palkan alennuksia olisi luvassa, eläkeiän korotuksia ja veron korotuksia esim. silloin ei kenelläkään olisi mukavaa, ei ainakaan julkisella sektorilla työskentelevillä. Valtion menoja saataisiin leikattua melkoisesti, jos julkisenpuolen palkkoja leikattaisiin vaikkapa 20 prosentilla kolmeksi vuodeksi. Näin Portugalissa ja Kreikassa toimittiin. Tähän joukkoon kuuluu aika monta ammattinimikettä, kuten itsekin.
Suomi on vihreän energian luvattu maa ja meille on tulossa monia datakeskuksia, osa on jo nousemassa. Keskukset tuskin työllistävät niin montaa ihmistä, mitä annetaan ymmärtää. Energiaa ne kuitenkin tarvitsevat melkoisesti koko olemassa olon ajan. Paikallinen energiayhtiö voi hieman hyötyä keskusten hukkalämmön talteenotosta ( joka on pakollista), mutta muutoin vaarana on energianhinnan kallistuminen. Me tarvitsemme myös sähköntuottajia lisää, jotta kaikille riittäää sähköä myös jatkossa. Aurinkopaneelit ja tuulimyllyt eivät ole tähän riittäviä ratkaisuja, vaan tarvitaan joku suuremman kapasiteetin voimaloita. Näiden datakeskusten kanssa tulee olla tarkkana, ettei mene omille kintuille.
Turvallisuus
Meidän on pidettävä niin sisäisestä, kuin ulkoisestakin turvallisuudesta huolta. Nykyinen hallitus onkin pyrkinyt kasvattamaan poliisien lukumäärää, mutta kasvu tapahtuu kovin hitaasti. Poliisin budjettia syövät mm. toimitilojen vuokra- ja IT kulut. Suurimman osan rakennuksista omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Raha kiertää kädestä toiselle päätyen takaisin valtiolle. Ulkoiseen turvallisuuteen olemme joutuneetkin Naton myötä panostamaan melkoisesti ja hyvä niin. Naapurimme Venäjä ei ota rauhoittuakseen, vaan sieltä on odotettavissa tulevaisuudessa mitä vain ja valmiina pitää olla. Itärajallemme on osittain pystytetty raja-aitaa ja suomaastoa on mietitty ennallistettavan, molemmat hyviä toimia.
Rajavartijalaitoksen toimintaedellytykset on myös turvattava. Olen aiempina vuosina jo kritisoinut demilitarisoitua Ahvenanmaata. Ihmettelen siellä asuvien ihmisten ajatusmaailmaa, jos sinne ulkopuolinen vihamielinen taho tekisi maihinnousun, niin mantereelta tultaisiin apuun ja häätämään tulijat pois. Ei olisi välttämättä ihan helppoa.
Hyvinvointialueet vievät leijonanosan valtion budjetista ja säästöjä on alueilla tehty mm järjestämällä uudelleen palveluja. Poikkeusolosuhteisiin tulisi varautua entistä enemmän. Meillä on kattava verkko palo- ja pelastusasemia, joita vahvasti tukevat lukuisat vapaaehtoispalokunnat eli vpk:t.